Nuolihaukka, Eurasian Hobby, Falco Subbuteo
Kun aloitin lintukuvaamisen, oli nuolihaukka erityinen kohdelintuni. Toki ensimmäinen objektiivini 150mm Zuiko ei oikein antanut mitään mahdollisuuksia saada tätä lintua kiinni kuviin. Tämän jälkeen kalusto parantui, mutta siltikin nuolihaukka säilyi ulottumattomissani.
Tästä kuva alla. Onneksi olen säästänyt näitäkin kuvia, sillä on ilo huomata aikamoinen ero näissä kuvissa ja nykyisissä lintukuvissani. Kalustolla on tietenkin osuutta asiaan, mutta myös tavalla, jolla olen oppinut kuvaamaan - sekä löytämään kohdelintuni.
Näin nopean linnun kuvaaminen ei oikein onnistu ilman kunnollista kuvauspaikkaa, jossa pääsee hieman lähemmäksi lintua niin, että osaa hieman ennustaa sen lentorataa.
Vaihdoinkin aikaisemmat peltokohteet lintutorniin, sillä huomasin nuolihaukan saalistavan aukealla paikalla sen lähellä. Tätä toistui n. Muutaman tunnin ajan, mutta kuvat eivät oikein onnistuneet.
Päätin, etten luovuta ja palaan paikalle pikimmiten. Onnekseni ainakin nämä nuolihaukat ovat paikkauskollisia ja olivat taas samalla paikalla. Kipusin lintutorniin, jolloin haukat sujahtelivat pääni vierestä kaksin kappalein.
Kanahaukka -reppana myöskin erehtyi lentämään editse ja sai nämä kaksi huippulentäjää saman tien niskaansa. Kanahaukka vetäytyi oitis metsän suojiin ja tuntui sen jääneen sinne suosiolla.
Nuolihaukat jatkoivat upeaa lentonäytöstään ja täsmäiskujaan koko päivän ajan, jolloin minun oli mahdollista seurata ja tarkkailla niiden saalistusta kuvaamisen ohella. Saaliina olivat isot punaiset sudenkorennot, jotka ovat tunnistukseni perusteella elokorentoja. Välillä kynsissä oli myös jotain suurempaa, mistä en oikein saa selvää.
Nuolihaukat lensivät pääasiassa samaa kuvioita ympäri, jolloin pystyin edes hieman ennakoimaan seuraavaa liikettä. Kuvia tuli otettua varmastikin tuhat ja tämän jutun kuvat ovat onnistuneimmat niistä.
Alla: Nuolihaukka saalistaa
Briefly in English:
When I started bird photography, the Eurasian hobby was a special target species for me. Of course, my first lens — a 150mm Zuiko — didn't really give me any chance of capturing this bird in photos. Later, my gear improved, but even then, the hobby remained out of reach.
Here's a photo from back then. I'm glad I kept these early shots, because it's satisfying to see just how far my bird photography has come. Equipment plays a role, of course, but also the way I've learned to photograph — and to find my target birds.
Photographing such a fast bird is hardly possible without a proper shooting spot where you can get closer and somewhat anticipate its flight path.
So, I swapped my previous field locations for a bird tower after noticing a hobby hunting in an open area nearby. This happened repeatedly for a few hours, but the photos didn't quite turn out.
I decided not to give up and returned to the spot as soon as I could. Luckily, these hobbies are loyal to their territory and were back in the same place. I climbed the tower, and the birds zipped past my head — a pair of them.
A poor goshawk made the mistake of flying through, and these two aerial acrobats immediately went after it. The goshawk quickly retreated into the forest and seemed to stay there willingly.
The hobbies continued their impressive aerial display and precision hunting all day long, giving me the chance to observe and follow their behavior while photographing. Their prey included large red dragonflies — which I believe were Sympetrum flaveolum. Occasionally, they caught something larger, though I couldn't quite identify what it was.
The hobbies mostly flew in the same pattern, which allowed me to somewhat anticipate their next moves. I must have taken at least a thousand photos, and the ones in this post are the best of the bunch.